Millainen rooli Suomen pankilla on ollut 100-vuotiaan Suomen taipaleella?

Suomi täytti tänä vuonna upeat 100 vuotta! Tätä juhlistaaksemme on Suomessa ollut esillä monia itsenäisyyteen ja itsenäisyyden saavuttamiseen liittyviä asioita ja juhlallisuuksia. Puhuttaessa taloudesta, on mielestäni mielenkiintoista tutustua siihen, miten Suomen pankki on vaikuttanut Suomen itsenäistymiseen.

Itsenäistymisen alkuvaiheet

Suomen itsenäistyminen ei tapahtunut kertarysäyksellä, vaan se voidaan nähdä monivaiheisena tapahtumasarjana, jonka eräs tärkeimmistä askeleista oli itsenäisyysjulistus 6.12.1917. On kuitenkin tärkeää muistaa, että maamme itsenäistymisestä teki tavallista helpompaa se, että sillä oli jo valmiina monia keskeisiä kansallisia instituutioita vuonna 1917. Näin Suomi pystyi ottamaan ratkaisevan askeleen irti hajoamassa olleesta Venäjästä. Eräs tärkeimmistä näistä kansallisista instituutioista oli Suomen Pankki, Suomen oma keskuspankki.

Suomen Pankki on perustettu jo 1811 ja se on siten huomattavasti vanhempi kuin itsenäinen Suomi. Se että Suomi sai oman rahayksikön eli markan 1860 vahvisti Suomen autonomiaa Venäjän keisarikunnassa. Vuonna 1865 koettiin hopeakantauudistus ja vuonna 1878 siirryttiin kultakantaan. Tämä auttoi maamme rahajärjestelmää irtautumaan Venäjän ruplasta. Suomen pankin vastuu Suomen rahajärjestelmästä korostui.

Suomen Pankin alkuvaiheet

Kuten edellä jo ehdittiinkin todeta, niin Suomen Pankki perustettiin 1811 ja vuodesta 1868 lähtien se alkoi toimia valtiopäivien alaisuudessa. Suhteessa keisarilliseen senaattiin eli Suomen suuriruhtinaskunnan hallitukseen sen toiminta oli itsenäistä. Pankkivaltuutetut, jotka valittiin valtiopäivillä, käyttivät Suomen Pankissa ylintä valtaa. Heillä oli ratkaiseva päätösvalta, kun päätettiin tärkeistä asioista, kuten koroista. Tämä järjestelmä periytyi Ruotsin Kustaa III:n aikaisista perustuslaeista. Suomen Pankkia voidaan pitää ainoana suuriruhtinaskunnan valtiokoneiston alaisista osista, jonka hoito oli selkeästi kansallisissa kantimissa. Muutoin keskushallinnosta huolehti keisarillinen senaatti, joka toimi Venäjän keisarin nimissä.

1900-luvun alkupuolella senaattia alettiin kuitenkin venäläistää. Tällöinkin Suomen Pankki onnistui pysymään erossa venäläistämispolitiikasta, koska se toimi valtiopäivien pankkina. Venäjän ja Suomen rahajärjestelmät aiottiin yhdistää 1900-luvun alkupuolella, mutta pankin onneksi tämä suunnitelma jäi toteutumatta eikä vuoden 1904 asetusta pantu koskaan toimeen.

Itsenäisyyden saavuttamisen taloudelliset edellytykset luotiin Suomessa lähinnä autonomian viimeisinä kahtena vuosikymmenenä ennen kuin ensimmäinen maailmansota alkoi. Nämä ajat olivat maallemme taloudellisesti hyviä aikoja. Tuolloin Suomi sai menestyvää vientiteollisuutta sekä rautatieverkon, joka yhdisti maamme osat. Kultakantainen rahajärjestelmä oli tässä keskeisessä asemassa. Ja kultakantaisen rahajärjestelmän turvaamisesta vastasi puolestaan Suomen Pankki. Pääomatuonti onnistui laajassa mittakaavassa juurikin kultakannan vuoksi, minkä ansiosta Suomi modernisoitui ja teollisuus kasvoi.

Miten Suomi hyötyi omasta keskuspankista ensimmäisen maailmansodan tuoksinassa?

Kun maailma mullistui ensimmäisen maailmansodan vuoksi, hyötyi Suomi suuresti omasta keskuspankistaan. Keisarikunta alkoi kokea taloudellisia vaikeuksia ja rupla heikkeni Venäjän huonon sotamenestyksen myötä. Venäjän rahajärjestelmä oli lopulta lähes täydellisessä hajoamistilassa. Koska Suomella oli Venäjästä erillinen oma rahajärjestelmänsä sekä oma keskuspankkinsa, säästyi se tältä negatiiviselta kehitykseltä. Tosin inflaation kiihtymisen seurauksista kärsittiin Suomessakin, mutta tästä huolimatta vaikutukset olivat pienemmät kuin Venäjällä koetun ruplan heikkenemisen aiheuttamat seuraukset.

Miten itsenäistyminen vaikutti Suomen Pankin hallinnolliseen asemaan?

Kun Suomi itsenäistyi, ei tällä ollut vaikutusta keskuspankkimme hallinnolliseen asemaan, vaan Suomen Pankki jatkoi toimintaansa käytännössä samalla tavoin kuin ennekin. Kuitenkin itsenäistyminen toi pankin taloudelle uusia haasteita. Tämä johtui siitä, että Venäjän hallitus käytti vuosina 1916-1917 Suomen Pankkia rahoituslähteenään ja tämän jälkeen pankkia käytti Suomen hallitus vuosina 1917-1920 omana rahoituslähteenään. Keväällä 1918 käydyn sisällissodan tuoksinassa myös punaisen Suomen kansanvaltuuskunta hankki rahoituksensa Suomen Pankista. Kansanvaltuuskunnan sekä Venäjän hallituksen suurikokoiset lainat todettiin arvottomiksi, mikä aiheutti Suomen Pankille suuret tappiot. Myöskään itsenäisen Suomen hallitus ei kyennyt lyhentämään lainojaan heti, vaan vasta 1920-luvulla.

ADD YOUR COMMENT